Tekemisen meiningistä vauhdin hiipumiseen

Nokian työntekijöitä ihailtiin ja kadehdittiin
2000-luvun alkupuolella. Nokia pysyi vuodesta toiseen vastavalmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden tavoitelluimpana työpaikkana. Kauppalehden mukaan huippuvuosina Nokialle halusi töihin 45 prosenttia kaikista kaupallisen, teknisen ja it-alan opiskelijoista.

Yrityksestä oli vuosituhannen vaihteessa kasvanut muutamassa vuodessa kansainvälinen menestystarina, työntekijöiden määrä lisääntyi ja Nokialla työskentelyä arvostettiin.

Muutosta oli ilmassa jo vuoden 1988 henkilöstölehdissä

Hyvinä kasvun vuosina innokkaille tarjottiin ja löytyi kosolti mahdollisuuksia Nokialla: urakehitys oli joutuisaa, koulutuksiin pääsi ja työntekijöiden kehittymiskykyyn luotettiin. Jos kunnianhimoa riitti, vastapalkatusta spesialistista saattoi edetä nopeasti senior spesialistiksi, manageriksi ja siitä yhä eteenpäin.  

Kilpailijat ohittivat

 

Matkapuhelimien läpimurron ja nopean yleistymisen vuosina laitteiden kysyntä oli niin kovaa, että tehtailla oli vaikeuksia saada tuotettua tarpeeksi puhelimia kyllin nopeasti. Tilanne vaati tuotantoprosessien hiomista entistä tehokkaammiksi.

 

Kilpailijat olivat kuitenkin jo kirimässä ylivoimaisen markkinajohtajan etumatkaa kiinni. Kun vuonna 2008. Nokian markkinaosuus älypuhelimissa oli ollut yli 40 %, vuoden 2013 alkupuoliskolla se oli enää vaivaiset 3 %. Samsung ja Apple ohittivat Nokian liput liehuen. Vuonna 2012 Samsung päätti Nokian 14 vuoden valtakauden maailman suurimpana matkapuhelinvalmistajana. [1]

Matkapuhelinjätti havahtui laskeviin myyntikäyriin: kuluja oli karsittava ja väkeä vähennettävä eri keinoin. Tunnelma firmassa muuttui. Vuoden 2008 lopulla Nokia tarjosi vapaaehtoista irtisanoutumiskorvausta tuhannelle työntekijälle, jotka olivat olleet firmassa yli 15 vuotta. Lähtijöiden löytyminen ei ollut vaikeaa. Kaikki halukkaat eivät ehtineet mukaan:

Olin loman aikana tehnyt päätöksen tarttua lähtöpakettiin. Kun palasin lomalta töihin, kuulin paketin jo sulkeutuneen. Tuhat vapaaehtoista lähtijää oli jo ilmoittautunut. Myöhästyin.

Vapaaehtoisesti lähteminen ei pian kuitenkaan enää riittänyt henkilöstökulujen vähentämiseksi. Väkeä oli alettava toden teolla irtisanoa. Yt-neuvottelut alkoivat seurata toisiaan yhä taajempaan tahtiin. Väki vähenikin todella ripeästi. Kun vuonna 2007 Nokia kokonaisuudessaan työllisti Suomessa keskimäärin 24 698 henkeä, vain kuusi vuotta myöhemmin, toukokuussa 2013, näistä kotimaan työntekijöistä jäljellä oli enää alle puolet, 10 900, kertoi Talouselämä.

Nokian kriisivuosina Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä, joiden joukossa oli niin tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita kuin ylintä johtoakin. [2]

Vuonna 2013 Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille.

Vuoden 2020 lopussa Nokialla oli Suomessa 6000 työntekijää.

Etla julkaisi tammikuussa 2021 tutkimuksen, jossa tarkastellaan vuosina 2009–2014 Nokiasta lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraajonka mukaan Peräti 77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan. Työttömänä on tällä hetkellä vajaa 10 prosenttia. Myös haastateltujen irtisanominen osuu tuohon saman aikaväliin.
______________
[1]Bloomberg.com, Quartz.com

[2] Etla